Lakimuutos

Osaamistakuu muuttaa perusopetuksen arviointia

Rami Lappalainen

Perusopetuksen osaamistakuuta koskeva lakimuutos on hyväksytty. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää oppilaiden arviointia ja opinnoissa etenemistä sekä varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävät perustaidot riippumatta siitä, missä päin Suomea hän käy koulua.

Opetusministeri Anders Adlercreutz kuvasi syyskuussa 2026 uudistuksen tavoitetta näin: osaamistakuulla pyritään varmistamaan keskeisten osaamistavoitteiden saavuttaminen kaikkialla Suomessa sekä vahvistamaan perusopetuksen yhdenvertaisuutta ja tukemaan opettajien työtä.

Kyse ei siis ole vain arviointiasteikon muuttamisesta. Osaamistakuu yhdistää entistä tiiviimmin opetussuunnitelman tavoitteet, opetuksen suunnittelun, oppimisen, arvioinnin ja opinnoissa etenemisen.

Mitä osaamistakuu käytännössä muuttaa?

Lakimuutoksen myötä oppilaan oppimista, osaamista ja työskentelyä arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja niistä johdettuihin arviointikriteereihin. Arvioinnin tulee olla yhdenvertaista ja monipuolista. Oppilaalle tulee antaa lukuvuoden aikana ohjaavaa palautetta, ja oppilaan edistymisestä tulee antaa säännöllisesti tietoa myös huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on lisäksi oikeus saada tietää, mihin arviointi perustuu ja miten arviointiperusteita on sovellettu.

Samalla vuosiluokalta toiselle etenemistä yhdenmukaistetaan. Opetushallitus määrittelee opetussuunnitelman perusteisiin kansallisesti vähimmäisosaamisen tason. Kaikkiin oppiaineisiin valmistellaan arviointikriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5, ja arvosanan 5 kriteerit muodostavat vähimmäisosaamisen tason vuosiluokalta etenemiselle.

Tavoite on merkittävä erityisesti arvioinnin yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on todennut, että nykyisessä järjestelmässä samalla osaamistasolla olevien oppilaiden arvosanoissa on ollut koulujen välillä huomattavaa vaihtelua. Karvi on pitänyt osaamistakuun tavoitteita kannatettavina nimenomaan oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun ja perusopetuksen laadun näkökulmasta.

Opetushallitus rakentaa parhaillaan uutta vuosiluokkakohtaista rakennetta

Opetushallitus on jo käynnistänyt laajan opetussuunnitelmatyön. Oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä selkiytetään ja vähennetään sekä konkretisoidaan osaamisen näkökulmasta. Samalla tavoitteita, sisältöjä ja arviointikriteereitä määritellään nykyistä yhdenmukaisemmin vuosiluokittain.

Ajatus ei ole kunnille täysin uusi. DigiOne-oppilashallintojärjestelmää käyttöön ottavissa kaupungeissa OPS-tavoitteet on jo vuosiluokkaistettu. Tavoitteiden kohdentaminen vuosiluokille tekee tavoiteperusteisesta arvioinnista hallittavampaa ja luo rakenteen yhdenmukaisemmille arviointikäytännöille.

Nyt samaa periaatetta ollaan viemässä kansallisesti koko perusopetukseen.

Milloin kunnan pitää olla valmis?

Aikataulu on opetuksen järjestäjän näkökulmasta tärkeä:

• 15.6.2026: eduskunta hyväksyi osaamistakuuta koskevan lakimuutoksen.
• 1.8.2027: lain ensimmäinen vaihe astuu voimaan. Oppilaan arviointia koskevien keskeisten uusien säännösten soveltaminen alkaa pääasiassa myöhemmin.
• 31.10.2027 mennessä: Opetushallituksen uudistettujen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina.
• 1.8.2028: uudistetut paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön ja osaamistakuun mukaiset arviointikäytännöt tulevat pakolliseksi vaatimukseksi.

Valmistautumista ei kuitenkaan kannata jättää kevääseen 2028. Kuntaliitto on jo nostanut esiin, että laajat OPS-muutokset aiheuttavat opetushenkilöstölle koulutustarvetta ja että kustannusvastuu koulutuksesta voi jäädä pitkälti työnantajalle.

Kun toimintamalleja, järjestelmiä ja henkilöstön osaamista voidaan kehittää asteittain jo vuosina 2026–2028, muutoksen kustannukset ja työmäärä eivät kasaudu yhteen käyttöönottohetkeen.

Alfonsin vastaa jo nyt osaamistakuun tarpeisiin

Alfons Education on alusta lähtien rakennettu opetussuunnitelmaohjautuvaksi työkaluksi. Siksi osaamistakuun edellyttämä ajattelutapa ei tarkoita Alfonsissa uuden toimintamallin rakentamista tyhjästä.

Alfonsissa opettaja voi rakentaa opetuksen kokonaisuuden ketjuna:

OPS → vuosiluokka → oppiaine → tavoitteet → sisältöalueet → opetus ja oppimateriaali → oppilaan työskentely → arviointi ja arviointikriteerit.

Opetussuunnitelman tavoitteet eivät näin jää erilliseksi dokumentiksi, vaan ne ovat osa opettajan päivittäistä suunnittelua ja arviointia.

Kun Opetushallitus julkaisee osaamistakuun mukaiset uudet valtakunnalliset tavoitteet ja arviointikriteerit, ne voidaan tuoda osaksi samaa rakennetta.

Valmis toimintamalli koko kunnan käyttöön

Alfons voidaan ottaa käyttöön kunnassa valmiina sovelluksena jo ennen vuoden 2028 muutosta. Tällöin opettajat voivat totutella vähitellen juuri siihen toimintatapaan, johon valtakunnallinen uudistus koulutusta ohjaa.

Opettaja voi suunnitella opetuksen OPS-tavoitteista lähtien, liittää opetukseen sisältöalueet ja oppimateriaalit sekä kytkeä oppimisen näytöt tavoitteisiin ja arviointiin. Sama toimintamalli voidaan ottaa käyttöön kunnan kaikissa kouluissa.

Tekoäly helpottaa suurta käytännön työmäärää

Osaamistakuussa tavoitteiden ja arvioinnin selkeämpi yhteys opetukseen korostuu. Se tarkoittaa samalla sitä, että tavoitteiden pohjalta tarvitaan paljon laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia oppimateriaaleja.

Tässä Alfonsin sisäänrakennettu tekoäly tuo merkittävän käytännön hyödyn.

Opettaja voi esimerkiksi valita vuosiluokan, oppiaineen, OPS-tavoitteen ja sisältöalueen ja hyödyntää tekoälyä siihen sopivan teorian, tehtävien ja muun oppimateriaalin tuottamiseen. Opettaja tarkistaa ja hyväksyy sisällön, joten pedagoginen päätösvalta säilyy opettajalla.

Tällöin ketju tavoitteesta opetukseen, oppimateriaaliin ja lopulta arviointiin voidaan toteuttaa samassa ympäristössä.

Osaamistakuuseen kannattaa valmistautua ennen kuin siitä tulee pakollista arkea

Opetushallitus tekee parhaillaan vuosien 2027–2028 käyttöönottoa varten valtakunnallista perustetyötä. Kunnilla on nyt mahdollisuus käyttää sama aika omien toimintamalliensa rakentamiseen.

Osaamistakuun toimeenpano ei ole vain uuden OPS-dokumentin julkaisemista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tavoitteiden, opetuksen ja arvioinnin yhteyden pitää toimia jokaisessa koulussa ja jokaisen opettajan arjessa.

Alfons tarjoaa tähän valmiin rakenteen jo nyt. Kunta voi ottaa työkalun käyttöön vaiheittain, rakentaa yhteiset toimintamallit ennen määräaikaa ja päivittää uudet kansalliset tavoitteet ja arviointikriteerit järjestelmään heti niiden valmistuttua.

1.8.2028 ei ole päivä, jolloin muutos aloitetaan – vaan päivä, jolloin toimintamalli on jo käytössä.